Denmark
Finland
United Kingdom
Poland
United States
Czech Republic
Slovakia

Uutiset

AgroSoft Oy:n omistuksessa muutoksia (4.09.2015)

AgroVision (Deventer, Alankomaat, osa CoMore-ryhmää) on ostanut Tanskan AgroSoft A/S:n koko osakekannan syyskuun alussa. Hankinnan myötä AgroVisionista tulee Euroopan johtava sikatalousohjelmien toimittaja.

Suomen AgroSoft Oy on siirtynyt kokonaisuudessaan Tanskan AgroSoft A/S:n omistukseen jo aiemmin tänä vuonna.

Johtaja Morten Rasmussen AgroSoftilta kertoo, että päätös yhdistymisestä on pitkän harkinnan tulos. ”Kansainvälinen maataloussektori muuttuu nopeasti ja uskon, että AgroVisionin ja AgroSoftin yhdistyminen takaa asiakkaille ja henkilöstölle vahvan ja vakaan aseman.” Johtaja Karel Heijink AgroVisionista toteaa: “AgroSoft ja AgroVision sopivat hyvin yhteen. Keskustelut sujuivat alusta saakka hyvin ja yhdistyminen on hyvä strateginen valinta molemmille yhtiöille. Yhdistämme ohjelmisto-osaamisemme ja voimme palvella asiakkaitamme entistä paremmin. Meillä on 10 000 sikatalousyrittäjää asiakkaana yli kymmenessä maassa. Olemme Euroopan johtava sikatalousohjelmien toimittaja ja tavoitteena on saavuttaa markkinajohtajuus myös maailmanlaajuisesti.”

Yritysosto luo vahvan toimijan, jolla on yhteensä yli 25 000 asiakasta ja 130 kokoaikaista työntekijää. Vuotuinen liikevaihto on noin 14 miljoonaa euroa. Yrityskauppa astui voimaan 1. syyskuuta ja sitä sovelletaan takautuvasti 1. heinäkuuta 2015 asti.

 

 

Suomalaiset porsastuotantotilat ohittivat Ruotsin ja Norjan, Tanska on omalla kymmenluvullaan

Porsastuotos jatkoi ripeää nousua Suomessa ja länsinaapurit jäivät entistä selvemmin taakse. Suomalaistilat vieroittivat viime vuonna keskimäärin 25,1 porsasta, ruotsalaiset 24,1 ja norjalaiset 23,6 porsasta/emakko/vuosi. Tanskalaiset olivat omalla kymmen-luvullaan vieroittaen tasan 30,0 porsasta/emakko/vuosi. Suomi oli edelleen niukasti Ruotsia ja Norjaa jäljessä pahnuekoossa, mutta alhaisempi porsaskuolleisuus ja lyhempi imetysaika käänsivät suomalaistilojen tulokset paremmiksi. Tanskalaisten korkea porsastuotos perustuu suureen pahnuekokoon, alhaiseen porsaskuolleisuuteen ja hyvään tiinehtyvyyteen.

Porsastuotannon tehokkuusvertailu 2013

 Suomi 2012

Suomi

Ruotsi

Norja

Tanska

 Avainluvut
 Tilojen lukumäärä, kpl  247 208 190 386 604
 Keskiemakkoluku, kpl 270 290 309 114 680
 Vier.porsaita / emakko / vuosi 24,5 25,1 24,1 23,6 30,0
Pahnueita / emakko / vuosi 2,22 2,24 2,21 2,16 2,25
 Pahnuetulokset
 Ensikkopahnueita, % 23,6 21,9 24,4 38,0 23,7
 Elävänä syntynyt / pahnue 12,8 13,0 13,2 13,1 15,4
 Kuolleena syntynyt / pahnue 1,2 1,2 1,2 1,2 1,7
 Vieroitettu / pahnue 11,0 11,2 10,9 11,1 13,3
 Vieroitusikä, pv 28,8 28,5 33,1 33,6 31,0
 Kuollut ennen vieroitusta, % 13,9 14,1 17,9 15,0 13,7
 Kokonaiskuolleisuus, synt.-vier., % 21,4 21,1 24,1 22,4 22,2
 Tiinehtyvyytulokset
 Tehottomuuspäiviä / pahnue 21 19 16 21 14
 Vieroituksesta tiineytykseen, pv 6,6 6,3 5,7 6,4 5,9
 Uusintatiineytyksiä, % 10,5 10,5 7,9 7,9 6,5
 Porsimisprosentti 82,1 82,6 83,5 80,0 86,6

 Lähteet: Ruotsi: Svenska Pig; Norja: Norsvin; Tanska: Pig Research Center; Suomi: AgroSoft

Tuottavuuden nousu tulee jatkumaan Suomessa noin puolen porsaan vuosivauhdilla. Suomalaiset sikatilat ovat panostaneet enemmän tuotannon kehittämiseen kuin ruotsalaiset ja norjalaiset kollegat ja tuotosero tulee kasvamaan. Haasteena on pysyä Tanskan ja muiden tehokkaimpien maiden kehityksessä mukana.

Porsastuotoksen nousu on edelleen nopeinta Tanskassa, mutta myös Suomi on päässyt hyvälle kasvuuralle. Suomalaistilat ovat tehneet paljon työtä sikojen hoidon ja ruokinnan eteen ja työ on kantanut hedelmää. Useimmilla tiloilla genetiikka ei ole tuottavuuden nousun esteenä.
Suomessa, Norjassa ja Tanskassa porsaiden kokonaiskuolleisuudet ovat samalla tasolla, mutta Ruotsissa hiukan korkeampi. Syynä on todennäköisesti Ruotsin vapaa porsitus, jossa tekniikka ei ole vielä kehittynyt riittävästi.  
Vaikka pahnuekoko on kasvanut, porsaskuolleisuus ei ole noussut. Kun pahnuekoko nousee, myös tilojen tuotanto-osaaminen kehittyy entistä paremmaksi.
Pahnuekoon nousu esimerkiksi 11 porsaasta 13 porsaaseen nostaa vieroitettujen porsaiden määrän 9,4 porsaasta 11,0 porsaaseen. Vuositasolla tuotoksen nousu on 3,7 porsasta/emakko/vuosi. Tämä tuottavuuden nousu alentaa porsaan tuotanto-kustannusta 5 €/porsas.
 

Lihasikatuloksissa keskiarvot lähenevät toisiaan Pohjoismaissa

Lihasikalan päiväkasvuun vaikuttavat laskennassa käytetty teurassaanto ja toteutunut teuraspaino. Ruhon lihaprosentti määritetään Pohjoismaissa erilaisilla laskentakaavoilla, joten ruhon lihakkuutta ei pysty vertailemaan maiden kesken. Lihasikaloiden tulokset eivät siis ole täysin vertailukelpoisia Pohjoismaiden välillä, mutta antavat tuntumaa tuotannon tasosta.

Viereisessä taulukossa on Ruotsin, Norjan ja Tanskan saatavilla olevat keskiarvotulokset vuodelta 2013. Teurastamot tekevät lihasikatuotannon seurantaa Suomessa ja julkaisevat yrityskohtaisia vertailulukuja.

Ruotsissa ja Norjassa sikojenpäiväkasvut eivät parantuneet edelliseen vuoteen verrattuna, Tanskassa oli nousua 11 g/pv. Norjan päiväkasvu, 956 g/pv, on yhä selkeästi parempi kuin muissa vertailun maissa – Ruotsi 912 g/pv ja Tanska 916 g/pv. Norjassa ja Tanskassa rehuhyötysuhde on parantunut viimeisen 4 vuoden aikana 0,03 ry/lisäkasvukilo. Ruotsissa parannus on 0,06 kg/lisäkasvukilo.

Lihasikatuotannon tulokset Pohjoismaissa 2013
 Ruotsi Norja Tanska
 Tiloja 89 197 650
 Tuotettu sikoja yhteensä 307 728 194 624 4 410 250
 Tuotettu sikoja/tila/vuosi 3 458 988 6 785
 Porsaan paino, kg 31,2 31,0 31,7
 Teuraspaino, kg 90,4 76,9 82,7
 Päiväkasvu, g/d 912 956 916
 Ry/elopainokilo 2,71 2,84
 Ruokintapäiviä/sika 99 86 87
 Liha-% 58,3 61 60,2
 Kuollut+hylätty, % 1,8 2,0 3,7

Lähteet: Ruotsi: Svenska Pig; Norja: Norsvin; Tanska: Pig Research Center